Mitä sinun tulee tietää konkurssista? Velkojan asema, lainat jne.

Konkurssilla tarkoitetaan yritystä, jonka liiketoiminta lakkaa. Syy toiminnan lakkaamiselle konkurssitapauksissa on maksukyvyttömyys veloissa. Tällöin yritys asetetaan maksukyvyttömäksi ja selvitetään kaikkien velallisten maksu kyvykkyydet. Konkurssissa velallisen omaisuus siirtyy konkurssipesälle, jotka toimivat velkojien määräysvallassa. Tässä tilanteessa varat ja tavarat muutetaan rahaksi, joka taas jaetaan velkojille lain määrän järjestyksen mukaan. Konkurssi toisin sanoen poistaa markkinoilta sellaiset tekijät, joiden liiketoiminta ei ole kannata. Tällä pyritään myös varmistamaan se, että markkinoilla toimii pelkästään yrityksiä, jotka ovat riittävän maksukykyisiä. Konkurssi ei kuitenkaan ole rangaistus, vaan luonnollinen osa yrityksen toimintaa. Osa yrityksistä saattaa jopa tahallaan hankkiutua konkurssiin, jota kautta yrityksen lopettamiskulut ovat usein pienemmät. Konkurssin avulla on myös mahdollista päästä yrityssaneeraukseen, jolloin yrityksen toiminnan on kuitenkin mahdollista jatkua.

Varsinainen konkurssien aalto ravisteli suomea, kun 2013 lakimuutoksesta johtuen suuri osa pikavippi-yrityksistä joutui lopettamaan.

Konkurssi on tapa hoitaa velat velkojia tyydyttävällä tavalla, joka myös aiheuttaa yrityksen liiketoiminnan lakkaamisen. Konkurssia pystyy hakemaan joko yrittäjä itse tai sitten velkoja, joka kokee yrityksen maksukyvyn olevan mitätön. Tällöin asia menee viranomaistasolle, jotka taas arvioivat maksukyvykkyyden. Maksukyvykkyyden jälkeen yritys laitetaan konkurssiin. Yrityksen on kuitenkin oltava konkurssikelpoinen ja konkurssikelpoisia yrityksiä ovat luonnolliset henkilöt ja useimmat yhteisöt, kuten osuuskunta, osakeyhtiö, avoin yhtiö, laivanisännöintiyhtiö, henkilöstörahasto, sijoitusrahasto, maksulaitos, vakuutuslaitos tai luottolaitos, tiekunta, uittoyhteisö, ojitusyhteisö, säätiö, rekisteröity yhdistys, asumisoikeusyhdistys, yliopisto ja kuolinpesä. On myös mahdollista asettaa konkurssiin konkurssipesä. Konkurssiin asettamien kuitenkin vaatii aina velallisen maksukyvyttömyyden. Tämä tarkoittaa, että velallinen muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Tilapäinen maksukyvyttömyys ei kuitenkaan myöskään voi kestää muutamaa kuukautta pidempään, jolloin yritykselle on mahdollista hakea konkurssia. Maksukyvykkyyden todisteita ovat maksujen julkinen lakkauttamine, tulokseton ulosotto ja konkurssiuhkaisen maksukehotuksen maksamatta jättäminen. Usein kuitenkin velallisen itse hakiessa konkurssia, pelkkä ilmoittaminen maksukyvyttömyydestä kelpaa.

Konkurssipesässä velkojat käyttävät suurinta päätösvaltaa aina siihen asti, kun asia ei kuulu lain mukaan pesähoitajan päätettäväksi tai hoidettavaksi. Pesänhoitajan ja velkojien tehtävistä ja toimivallasta säädetään laissa konkurssilain 14 ja 15 luvussa. Pesänhoitajan pääsääntöisenä tehtävän on edustaa konkurssipesää ja hänen tehtäviinsä kuuluu omaisuuden hoitamine, myynti ja pesän menojen hallinnointi. Pesänhoitajan on kuitenkin noudatettava velkojien antamia ohjeita ja määräyksiä kaikissa heidän valtaansa kuuluvista asioista. Asiat joista pesänhoitaja päättää taas itse on pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen, saatavien selvittäminen, jakoluettelon laatiminen, palkkaturvan hoitaminen ja konkurssipesän juoksevaan hallinnointiin liittyvät asiat. Lisäksi pesänhoitaja voi päättää asioista, jotka saattavat viivästyessään aiheuttaa konkurssipesälle haittaa. Velkojat taas voivat antaa pesänhoitajan tehtäväksi päättää heille kuuluvista asioista halutessaan. Päätösvallan siirtäminen on kuitenkin rajallista, eikä se koske tilanteita jotka koskevat konkurssihallinnon yleistä järjestystä, pesänhoitajan palkkiota tai konkurssiin luovuttamista. Päätösvaltaa taas käytetään kokouksissa, jotka voidaan järjestää puhelimen tai videon välityksellä. Tarvittaessa pesähoitajalla on myös oikeus vaatia päätökset kirjallisesti.