Mitä EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus tarkoittaa Suomelle?

EU ja Japani ovat väläytelleet keskinäisen vapaakauppasopimuksen mahdollisuutta Yhdysvaltojen laittaessa Donald Trumpin johdolla palikoita globaalin politiikan rattaisiin. Euroopan Unionin ja Japanin johtajat tapaavat G20-kokousta edeltävänä aikana Brysselissä, ja monet odottavat tapaamiselta hedelmällisiä tuloksia. Parhaimmillaan vapaakauppasopimus auttaisi molempia osapuolia ja todennäköisesti myös Suomea, jolla on tiukka paikka japanilaisten kuluttajien sydämessä. Suomi-kuva on maassa vahva, ja Muumien lisäksi japanilaiset haluavat myös muuta suomalaista kulutettavaa rahojensa vastineeksi.

Suomella on vahva brändi Japanissa

Suomi herättää monien maiden kuluttajissa luottamusta, eikä Japani ole poikkeus. Moni onkin varmasti nähnyt valtavat japanilaisturistien laumat Suomessa niin kesäisin kuin talvisin – syy laumoihin on selvä: japanilaiset arvostavat Suomea ja suomalaisia, eikä arvostus lopu vain turismiin – myös kulutustuotteille ja viennille on selvää kysyntää.

On uumoiltu, että pelkästään Suomen ruokavienti Japaniin voisi kasvaa jopa 180 prosentilla. Tämä tietäisi Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja niin teollisuuden, palvelukehityksen kuin logistiikankin alalle. Monet suomalaiset yrittäjät pitävätkin sormia ristissä mieluisien neuvottelutulosten toiveiden vuoksi.

Tullimuurit kumoon

Oleellisinta vapaakauppasopimuksessa olisi tullimuurien murtuminen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tavara voisi jatkossa liikkua vapaasti unionin ja Japanin välillä.

On hyvä huomata, että sopimus ei vaikuttaisi pelkästään rahallisesti – yhteiset pelisäännöt esimerkiksi ilmastonmuutoksen estämisen, eettisen tuotannon ja luonnonsuojelun saralla parantaisivat oloja monella tavalla myös pelkän rahallisen hyödyn lisäksi.

Japanilaisilla tuotteilla, erityisesti autoilla ja elektroniikalla on arvostettu asema niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vapaakauppasopimus saattaisi mahdollistaa selvän pudotuksen hintoihin. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten mahdollinen sopimus vaikuttaisi toteutuessaan kuluttajahintoihin.

Tahtotila on, sopimustekniset asiat junnaavat

Vaikka poliittinen tahto sopimukselle löytyy, itse sopimuksen sorvaaminen ei ole yksinkertainen asia. Sopimusteknistä printtiä tullee olemaan lukemattomien sivujen verran, eikä tämän kokoluokan sopimusta voida sorvata hutiloiden.

Toivoa kuitenkin on – maiden johtajat ovat päässeet yhteisymmärrykseen vapaakauppasopimuksesta, mikä tarkoittaa sitä että suurimmat pelisäännöt on sovittu ja nyt on aika hioa yksityiskohtia. Kun suuret linjat ovat selkeät, myös pienten pränttien kirjoittamiseen ja viilaamiseen varattu aika on huomattavasti pienempi, molempien osapuolien joustaessa tarvittaessa kuitenkin sopimuksen perusarvot huomioon ottaen.

Japanin pääministeri vierailee Suomessa

Japanin pääministeri Shinzo Abe vierailee puolisonsa Akie Aben kanssa Suomessa heinäkuussa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja tämän puoliso Jenni Haukio vastaanottavat Abet viralliselle valtiovierailulle Presidentinlinnaan. Keskustelunaiheiden oletetaan olevan pitkälti Suomen ja Japanin välisiin suhteisiin liittyvät, ei ole kuitenkaan vaikea arvata että myös vapaakauppasopimuksesta saatetaan vaihtaa muutama sana.

Shinzo Abe on tehnyt monia valtionvierailuita ja rikkonut monenlaisia kipeitä lasiseiniä ja -kattoja – Abe vieraili esimerkiksi vuonna 2016 Pearl Harborissa osoittaen syvää myötätuntoa sodan uhreille. Tämä voidaan nähdä selvänä kunnian- ja ystävyydenosoituksena Yhdysvaltojen suuntaan. Anteeksipyyntöä ei kuitenkaan rukoilusta ja myötätunnosta huolimatta kuulunut, eikä sitä ole todennäköisesti tulossakaan. Erilaiset poliittiset, historialliset tapahtumat ovat tunnetusti valtioille kiperä paikka. Kärkevin esimerkki löytyy melko läheltä: Turkki ei ole vieläkään tunnustanut Armenian kansanmurhaa, eikä maan johto Erdoganin johdolla ole ottanut mitään kantaa positiiviseen suuntaan, suuntaviivat näyttävät enemmänkin kulkevan huonompaan päin. Japanin ja Pearl Harborin suhde ei ole näin katkera, mutta tähän liittyviä jännitteitä löytyy yhä USA:n ja Japanin väliltä.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että vapaakauppasopimuksella tuskin on montaa vastustajaa – se auttaisi sekä eurooppalaista että japanilaista yritysmaailmaa ja tarjoaisi myös Suomelle monenlaisia mahdollisuuksia tullien poistuessa ja uusien markkinoiden avautuessa entistä vahvemmin myös suomalaisille yrityksille.